Ruohosilppu on yksi puutarhan alihyödynnetyimmistä materiaaleista. Moni kerää sen automaattisesti pois ja kuljettaa biojätteeseen, vaikka useimmissa tilanteissa parempi vaihtoehto löytyy omalta pihalta.
Oikea ratkaisu riippuu tilanteesta. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin silppu kannattaa jättää nurmikolle, milloin kerätä katteeksi ja milloin ohjata kompostiin – ja milloin sitä ei pidä käyttää sellaisenaan lainkaan.
Kannattaako ruohosilppu jättää nurmikolle?
Useimmiten kyllä. Tavallinen leikkuusilppu voidaan jättää nurmikolle, kun nurmikko leikataan säännöllisesti eikä silppua kerry paksuna kerroksena pinnalle.
Hienoksi silputtu ruoho hajoaa nopeasti ja palauttaa ravinteita takaisin kasvustolle. Silppu sisältää typpeä, fosforia ja kaliumia – samoja ravinteita, joita nurmikkolannoitteessa on. Pitkällä aikavälillä silpun palauttaminen voi vähentää ulkoisen lannoitteen tarvetta merkittävästi.
Milloin silppu kannattaa jättää nurmikolle:
- Nurmikko leikataan säännöllisesti eikä silppua synny suuria määriä kerralla
- Sää on kuiva tai puolipilvinen ja silppu hajoaa nopeasti
- Tavoitteena on vähentää lannoitustarvetta
Milloin silppu kannattaa kerätä pois:
- Nurmikko on päässyt kasvamaan pitkäksi ja silppua syntyy runsaasti paksuna kerroksena
- Silppu on märkää ja paakkuuntuu nurmen pintaan
- Nurmikossa on tautiongelma tai sienitautipaine
- Nurmikko on äskettäin käsitelty leveälehtisten rikkakasvien torjunta-aineella
Kertyykö ruohosilppu nurmikon pintaan haitalliseksi kerrokseksi?
Moni epäröi jättää silpun nurmikolle juuri tästä syystä. Huoli on ymmärrettävä, mutta normaalisti aiheeton.
Leikkuusilppu koostuu pääosin vedestä ja helposti hajoavista kasviyhdisteistä. Se hajoaa nopeasti eikä yleensä kerry haitalliseksi kerrokseksi nurmen pintaan. Pinnan tiivistyminen on enemmän hitaammin hajoavien osien, varsien, rönsyjen ja juuriston jäänteiden, sekä liikatyppilannoituksen ja tiivistyneen maaperän ongelma.
Säännöllisesti leikattu nurmikko, jossa silppu on hienojakoista, ei käytännössä aiheuta ongelmaa. Haitallinen kerros syntyy vain, jos silppua kertyy paksuna mattona tai se jää kosteaan kekoon pinnalle.
Ruohosilppu katteena kasvimaalla
Kasvimaa on ruohosilpun toiseksi paras käyttökohde nurmikon jälkeen. Silppu pidättää kosteutta, viilentää maan pintakerrosta, vähentää rikkakasvien taimettumista ja luovuttaa hajotessaan typpeä kasvien käyttöön.
Sopiva kerrospaksuus on noin 5–8 senttimetriä. Ohuempi kerros hajoaa nopeasti ilman suurta hyötyä, paksumpi voi tukkeutua ja estää ilman kulkua. Katetta kannattaa lisätä pari kertaa kasvukauden aikana sitä mukaa kun se maatuu.
Mitkä kasvit hyötyvät ruohosilppukatteesta:
- Kaalit, purjo, selleri ja muut typpeä tarvitsevat kasvimaakasvit
- Kurpitsat, kesäkurpitsat ja muut suurilehtevät kasvit
- Tomaatit ja paprikat, joille tasainen kosteus on tärkeää
- Vadelma ja pensasmustikka – pintajuuriset ja kosteudesta pitävät
Mitkä kasvit eivät hyödy:
- Vähäravinteista maata suosivat yrtit kuten timjami, rosmariini ja laventeli
- Sipulikasvit, joiden maatason osa on herkkä kosteudelle
- Taimet juuri istutuksen jälkeen – anna juurtua ensin
Yksi tärkeä käytännön ohje: anna silpun kuivahtaa hieman ennen levittämistä. Märkä vastaleikattuja silppu painuu tiiviiksi matoksi, kuivahtanut levittyy ilmavammin.
Ruohosilppu kompostissa
Kompostissa ruohosilppu toimii typpirikkaana vihreänä aineksena, joka nopeuttaa hajotusta. Se on hyvä lisä, mutta toimii parhaiten yhdistettynä kuivempaan ruskeaan ainekseen, kuiviin lehtiin, oksahakkeen paloihin tai olkiin.
Pelkkä ruohosilppu tiivistyy kompostissa helposti anaerobiseksi massaksi, joka haisee ja hajoaa hitaasti. Hyvä nyrkkisääntö: yhtä osaa ruohosilppua kohden lisätään kaksi tai kolme osaa ruskeaa ainesta.
Kompostiin ohjataan erityisesti silppu, jota ei haluta tai voi käyttää suoraan katteena – esimerkiksi märkä ja pitkä silppu pitkän tauon jälkeen, tai silppu alueelta johon epäilee levinneen rikkakasveja.
Milloin ruohosilppua ei kannata käyttää sellaisenaan
Kaikki silppu ei sovi kaikkialle. Nämä tilanteet kannattaa tunnistaa:
Torjunta-ainekäsittely: Jos nurmikko on käsitelty leveälehtisten rikkakasvien torjunta-aineella, silppua ei pidä käyttää katteena kasvimaalla tai istutuksissa. Jäämät voivat vahingoittaa herkkiä kasveja. Ohjaa silppu tällöin kunnan biojätteeseen, ei kompostiin.
Tautinen nurmi: Jos nurmikossa on sienitauti tai muu tautipaine, silppu kannattaa kerätä pois ja ohjata biojätteeseen. Kompostissa taudinaiheuttajat voivat säilyä, jos kompostin lämpötila ei nouse riittävän korkeaksi.
Runsaasti rikkakasveja: Jos nurmikolla kasvaa runsaasti rikkakasveja, erityisesti siemenellisiä, silppua ei kannata levittää katteeksi. Siemenet voivat levitä uusille alueille.
Paksu märkä massa: Kertaleikkauksesta syntyvä suuri, märkä silppumäärä ei sovellu suoraan katteeksi. Anna sen kuivahtaa ensin tai ohjaa kompostiin.
Ruohosilppu osana nurmikon hoitoa
Silpun hyödyntäminen on osa laajempaa nurmikon hoitokokonaisuutta. Kun nurmikkoa leikataan säännöllisesti oikealta korkeudelta, silppua syntyy sopivissa erissä ja se hajoaa nurmikolle ongelmitta. Ongelmat syntyvät yleensä silloin, kun leikkuuväli on venynyt liian pitkäksi.
Nurmikon hoidon perusteet – leikkuukorkeus, leikkuurytmi, kastelu ja lannoitus – käymme läpi kattavasti nurmikon hoidon perusteissa.