Hedelmäpuiden onnistunut kasvatus alkaa oikeasta valinnasta. Puulaji ja lajike tulisi valita pihan olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi omenapuut menestyvät hyvin suurimmassa osassa Suomea, kun taas luumut ja kirsikat kaipaavat suojaisempaa ja aurinkoisempaa paikkaa. Valintaa tehdessä kannattaa huomioida myös puun kasvutapa, kukinta-aika ja tarve ristipölytykselle. Esimerkiksi monet makeat kirsikkalajikkeet tarvitsevat toisen lajikkeen pölytykseen, kun taas hapankirsikat ovat useimmiten itsepölytteisiä.
Taimien kunto on ratkaisevan tärkeä. Hyvän taimen juuristo on haaroittunut ja elinvoimainen, ja varttamiskohta on terve. Paljasjuuristen taimien juuret eivät saa olla kuivahtaneita. Astiataimet puolestaan tarjoavat enemmän joustoa istutusajankohdan suhteen. Ostaessasi taimitarhalta, kysy kasvatusoloista ja valitun lajikkeen menestyvyydestä kasvuvyöhykkeelläsi.
Suomen vaihtelevissa olosuhteissa on oleellista, että valittu puu kestää talven kylmyyttä ja kevään pakkasvaihteluita. Valitse puut, joiden menestymisvyöhyke kattaa oman alueesi. Erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa menestymisen kannalta tärkeää on valita kotimaisia tai kotimaassa testattuja lajikkeita.
Paras aika istuttaa hedelmäpuu
Sekä kevät että syksy sopivat istutukseen, mutta keväällä istutettu taimi ehtii juurtua paremmin ennen talvea. Astiataimet voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan, kunhan niitä hoidetaan huolella kastelun suhteen. Syysistutus sopii erityisesti lepotilassa oleville paljasjuurisille taimille, mutta istutus täytyy tehdä ajoissa ennen maan routaantumista.
Istutukseen kannattaa valita pilvinen, viileäpäiväinen sää. Liian kuumalla säällä juurtuminen voi häiriintyä ja kuivuus stressata taimea. Maaperän tulisi olla lämmin, ei liian kostea tai jäinen. Sateen jälkeen maa on helpommin muokattavissa mutta ei liian märkä.
Omenapuut ja kirsikkapuut istutetaan usein keväisin, kun taas luumupuut voidaan istuttaa myös syksyllä, jos olosuhteet sallivat. Pakkasherkkyytensä vuoksi kirsikkapuiden istuttaminen aikaisin keväällä on erityisen tärkeää Pohjois-Suomessa.
Paikan valinta ja valmistelu
Hedelmäpuut viihtyvät valoisassa ja lämpimässä paikassa, jossa ei ole pysyvää varjoa tai kovalta tuulelta altistumista. Suojaisa rinne tai rakennuksen läheisyys voi auttaa keväthalloilta suojautumisessa. Etelään tai lounaaseen avautuva rinne on ihanteellinen monelle lajikkeelle.
Hyvä maaperä on syvä, läpäisevä ja ravinteikas. Hiekkamulta tai multamaan ja hiekan seos toimii parhaiten. Tiivis savimaa voidaan parantaa hiekalla, kompostilla ja rakenteen rikastamisella. Savisessa maassa istutuskuopan alle kannattaa tehdä salaojituskerros esim. sepelillä. Liian kostea paikka aiheuttaa juuriston tukehtumista ja lisää tautiriskiä.
Hedelmäpuun juuristo vaatii tilaa, joten vältä istuttamista liian lähelle muita puita tai rakennuksia. Istutusväliksi suositellaan yleensä 3–5 metriä riippuen lajikkeen kasvutavasta. Kasvutilaa tarvitaan myös ylöspäin ja sivusuunnassa, etenkin jos puu kasvatetaan vapaana eikä leikata kääpiömuotoon.
Istutusvaiheet askel askeleelta
Kaiva istutuskuoppa, joka on ainakin kaksi kertaa taimen juuriston kokoinen. Syvyydeltään kuopan tulisi olla noin 50–60 cm, ja pohjalle voi lisätä kompostia tai puutarhamultaa. Vältä liiallista lannoittamista suoraan kuoppaan, koska se voi polttaa herkkiä juuria.
Poista mahdolliset rikkaruohot kuopan alueelta ja löyhennä maata kuopan pohjalla ja reunoilla. Aseta taimi siten, että juurenniska (kohta, josta juuret lähtevät) jää hieman mullan pinnan ylle – liian syvä istutus haittaa kasvua.
Levitä juuret varovasti eri suuntiin, täytä kuoppa vaiheittain ja tiivistä kevyesti. Kastele runsaasti heti istutuksen jälkeen. Voit muodostaa taimen ympärille kasteluvallin, joka auttaa vettä pysymään juuriston alueella. Taimen voi tukea kahdella tukikepillä, jotka sijoitetaan hieman vinosti tuulen puolelle. Käytä pehmeää sidontaa, joka ei vaurioita runkoa.
Hoito istutuksen jälkeen
Ensimmäiset viikot istutuksen jälkeen ovat ratkaisevia. Pidä maa tasaisen kosteana mutta vältä liikakastelua. Kastele kuivina kausina säännöllisesti, erityisesti hiekkamaalla tai astiataimien kohdalla. Taimien juurtuminen kestää yleensä 1–2 vuotta.
Taimi kannattaa suojata jäniksiltä, myyriltä ja kevätauringolta. Rungonsuoja, verkkosuoja ja varjostus kevättalvella voivat estää vaurioita ja kuivumista. Tyvialueen ympärille voidaan levittää esimerkiksi, kuorikatetta tai haketta. Tämä auttaa säilyttämään kosteuden ja estämään rikkakasveja.
Ensimmäisenä kesänä ei kannata lannoittaa voimakkaasti, jotta juurtuminen ei häiriinny. Kevyt kompostikate tai laimennettu luonnonravinne riittää alkuvaiheessa. Vältä kaikkia nopeavaikutteisia lannoitteita ennen kuin puu on kunnolla juurtunut.
Kevät- ja syyslannoitus
Oikea-aikainen lannoitus tukee kasvua, kukintaa ja sadon muodostumista. Keväällä puut tarvitsevat erityisesti typpeä ja magnesiumia, jotka tukevat vihreää kasvua ja lehtien kehitystä. Kompostoitu kanankakka, komposti ja luonnonmukaiset kasvuravinteet ovat hyviä vaihtoehtoja.
Syksyllä lannoitus keskittyy juuriston ja silmujen vahvistamiseen. Tällöin annetaan fosfori- ja kaliumvaltaista lannoitetta, joka auttaa valmistautumaan talveen. Typpeä sisältäviä lannoitteita tulee välttää syksyllä, koska ne saattavat estää puuta siirtymästä ajoissa lepotilaan.
Luonnonmukaiset vaihtoehdot, kuten merilevävalmisteet, puun juurelle levitetty komposti tai syyslannoitteeksi soveltuva puuntuhka, tarjoavat tasapainoisia ravinteita. Tuhkassa on erityisesti kaliumia, joka edistää talvenkestävyyttä.