Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä yhdellä kertaa – eikä puutarhaa tarvitse siivota syksyllä täysin paljaaksi. Monet työt kannattaa ajoittaa kasvien ja sään mukaan. Syyslannoitus kuuluu jo loppukesään, kukkasipuleita voidaan istuttaa myöhemmin syksyllä ja osa talvisuojista laitetaan paikoilleen vasta maan jäädyttyä.
Suomen sisällä syksyn etenemisessä on suuria eroja. Etelä-Suomessa puutarhakausi voi jatkua pitkälle syksyyn samaan aikaan, kun pohjoisessa ensimmäiset pakkaset ovat jo päättäneet kasvukauden. Kalenteria tärkeämpää onkin seurata oman pihan kasveja ja säätä.
Aloita syystyöt jo loppukesällä
Osa puutarhan syystöistä tehdään yllättävän aikaisin. Erityisesti syyslannoituksen kanssa ei kannata odottaa lehtien putoamista.
Monivuotisten kasvien syyslannoitus tehdään yleensä jo heinäkuun lopulla tai elokuussa, kun kasvit ovat vielä vihreitä ja pystyvät hyödyntämään annetut ravinteet. Syyslannoitteissa on vain vähän tai ei lainkaan typpeä, mutta niissä painottuvat esimerkiksi kalium ja fosfori. Tarkoituksena ei ole enää kiihdyttää uusien versojen kasvua vaan auttaa kasveja valmistautumaan talveen ja seuraavaan kasvukauteen.
Jos syyslannoitus unohtuu ja kasvit ovat jo siirtyneet lepotilaan, myöhään annettu lannoitus ei enää hyödytä niitä samalla tavalla.
Syyslannoitus tehdään aikaisemmin kuin nimi helposti antaa ymmärtää. Monivuotiset kasvit lannoitetaan jo loppukesällä, kun lehdet ovat vielä vihreitä ja kasvi pystyy hyödyntämään ravinteet.
Jos kasvien ravinnetarpeet mietityttävät, voit lukea tarkemmin myös puutarhan lannoituksesta ja lannoitteiden oikeasta ajoituksesta.
Loppukesä on samalla hyvää aikaa tarkastella puutarhaa kokonaisuutena. Mitkä kasvit tarvitsevat jakamista tai siirtämistä? Mihin voisi istuttaa uuden pensaan? Tarvitaanko hedelmäpuille suojaverkkoja? Entä mitkä ruukuissa kasvavat kasvit on tarkoitus talvettaa?
Kun nämä asiat huomaa ajoissa, kaikkea ei tarvitse ratkaista ensimmäisen pakkasyön lähestyessä.
Jatka nurmikon leikkaamista niin kauan kuin se kasvaa
Nurmikon kasvua ei päätä kalenteri vaan sää. Siksi ruohonleikkuria ei kannata viedä talvisäilytykseen heti elokuun päättyessä.
Leikkaamista jatketaan syksyllä niin kauan kuin nurmikko selvästi kasvaa. Kasvun hiipuessa myös leikkuuväli pitenee luonnostaan.
Talveksi nurmikko kannattaa jättää noin 5 senttimetrin korkuiseksi. Hyvin pitkäksi jäänyt ruoho painuu lumen alla helposti tiiviiksi kerrokseksi, mikä voi altistaa nurmikkoa talvituhoille. Viimeisessä leikkuussa ruohoa ei kuitenkaan pidä leikata mahdollisimman lyhyeksi.
Jos nurmikko kaipaa muutenkin kunnostusta, nurmikon hoidon perusteista löydät tarkemmat ohjeet sen hoitoon koko kasvukauden aikana.
Kukkapenkkiä ei tarvitse siivota paljaaksi
Syksyinen kukkapenkki saa näyttää syksyiseltä.
Kaikkia perennoja ei tarvitse leikata maan tasalle. Kuivuneet varret ja siemenkodat voidaan jättää talveksi paikoilleen. Kasvusto suojaa osaltaan maan pintaa ja tarjoaa myös ravintoa sekä talvehtimispaikkoja puutarhan eliöille.
Terveitä pudonneita lehtiäkään ei tarvitse poistaa kukkapenkistä vain siisteyden vuoksi. Lehtikerros suojaa maan pintaa ja maatuessaan palauttaa eloperäistä ainesta maahan.
Poikkeuksena ovat kasvinosat, joissa näkyy kasvitauteja tai tuholaisia. Niitä ei kannata tarkoituksella jättää kasvin ympärille talvehtimaan.
Syksyllä kukkapenkistä kannattaa sen sijaan kitkeä vielä rikkakasveja. Monet niistä jatkavat kasvua pitkälle syksyyn, ja nyt tehty kitkentä vähentää kevään ensimmäisiä töitä.
Talveta daaliat ja muut pakkasta kestämättömät kasvit
Kaikki puutarhassa monivuotisina kasvatettavat kasvit eivät selviä Suomen talvesta ulkona.
Daalia on hyvä esimerkki. Sen maanpäällinen kasvusto vaurioituu hallassa, ja juurakko nostetaan syksyllä talvisäilytykseen ennen maan jäätymistä. Viileässä ja pakkasettomassa säilytetty juurakko voidaan istuttaa uudelleen seuraavana keväänä.
Daalian lisäksi puutarhassa voi olla muitakin kasveja, jotka siirretään talveksi suojaan tai joiden juurakot, mukulat tai sipulit nostetaan maasta. Näiden kanssa ei kannata noudattaa yhtä yhteistä päivämäärää, sillä kasvilaji ja pakkasenkestävyys ratkaisevat oikean ajankohdan.
Tarkemmat ohjeet daalioiden nostamiseen ja säilyttämiseen löydät artikkelistamme Daalioiden talvetus – näin säilytät juurakot seuraavaan kesään.
Syksyllä voi edelleen istuttaa
Puutarhan syksy ei ole pelkästään kasvukauden päättämistä. Se on myös hyvää istutusaikaa.
Astiataimia voidaan istuttaa pitkälle syksyyn niin kauan kuin maa on sula ja sitä pystyy käsittelemään. Viileässä säässä haihdunta on vähäisempää kuin keskikesän helteillä, ja syksyn kosteus helpottaa uusien istutusten hoitoa.
Syysistutus sopii monille puille, pensaille ja perennoille, mutta kaikkia kasveja ei ole järkevää istuttaa myöhään. Talvenarat kasvit hyötyvät pidemmästä juurtumisajasta ennen ensimmäistä talveaan, joten niiden istuttaminen kannattaa tehdä riittävän ajoissa tai jättää kevääseen.
Uudet istutukset kastellaan kunnolla myös syksyllä. Viileä sää ei tarkoita, etteikö juuri istutettu kasvi tarvitsisi vettä.
Istuta keväällä kukkivat sipulit syksyllä
Tulppaanit, narsissit, krookukset ja monet muut kevään sipulikukat istutetaan syksyllä.
Istutusajankohta vaihtelee kasvin ja syksyn etenemisen mukaan. Sipulit tarvitsevat aikaa juurtumiseen, mutta niitä ei tarvitse kiirehtiä maahan heti loppukesällä. Tulppaanien istutusta voidaan jatkaa erityisen pitkään, kunhan maa ei ole vielä jäässä.
Hyvä kasvupaikka on useimmille sipulikukille vettä läpäisevä. Märäksi jäävässä maassa sipulit kärsivät herkemmin kuin kylmässä mutta hyvin vettä läpäisevässä kasvualustassa.
Syksyllä tehty pieni työ palkitsee aikaisin keväällä, jolloin sipulikukat kuuluvat puutarhan ensimmäisiin kukkijoihin.
Korjaa sato oikeaan aikaan
Kasvimaan syystyöt alkavat sadonkorjuusta, mutta kaikkea ei tarvitse nostaa ensimmäisen viileän yön vuoksi.
Kasvien kylmänkestävyydessä on suuria eroja. Osa vihanneksista kestää syksyn kylmyyttä hyvin, kun taas hallanarat kasvit täytyy korjata ajoissa.
Myös omenat ja muu puutarhan sato kannattaa kerätä sitä mukaa kuin ne kypsyvät. Pilaantuneita pudokkaita ja muumioituneita hedelmiä ei kannata jättää puiden alle talveksi, sillä niissä voi säilyä kasvitauteja.
Kun kasvimaa tyhjenee, samalla on hyvä arvioida maan kuntoa ja valmistella kasvualustaa seuraavaa kautta varten.
Kasvimaata voi parantaa jo syksyllä
Sadonkorjuun jälkeen kasvimaalle voidaan lisätä eloperäistä ainesta, kuten kypsää kompostia. Myös terveitä kasvintähteitä ja lehtiä voidaan hyödyntää maan pinnalla.
Koko kasvimaata ei kuitenkaan ole välttämätöntä kääntää perusteellisesti joka syksy. Maan käsittely riippuu maalajista ja viljelytavasta. Kevyt kuohkeutus, eloperäisen aineksen lisääminen tai maan pinnan kattaminen voi monessa puutarhassa riittää.
Paljas maa voidaan peittää esimerkiksi terveillä lehdillä tai muulla sopivalla eloperäisellä katteella. Kate suojaa maan pintaa ja muuttuu hajotessaan osaksi maan eloperäistä ainesta.
Entä kalkitus syksyllä?
Syksy sopii myös maan kalkitukseen, mutta puutarhaa ei kannata kalkita automaattisesti joka vuosi.
Kalkituksen tarve riippuu ennen kaikkea maan happamuudesta ja siitä, mitä paikalla kasvatetaan. Maan pH selvittäminen auttaa arvioimaan, tarvitaanko kalkkia ylipäätään.
Kaikki kasvit eivät myöskään kaipaa korkeampaa pH. Esimerkiksi alppiruusut, pensasmustikat ja monet muut happamassa kasvualustassa viihtyvät kasvit tarvitsevat erilaiset olosuhteet kuin kalkituksesta hyötyvät kasvit.
Hyödynnä syksyn lehdet – kaikkea ei tarvitse haravoida
Pudonneita lehtiä ei tarvitse kerätä järjestelmällisesti pois koko puutarhasta. Oikeassa paikassa niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Nurmikolle ei kuitenkaan kannata jättää paksua ja märkää lehtimattoa talveksi. Se peittää nurmen, pitää kasvuston pitkään kosteana ja voi altistaa sitä talvituhoille. Pienen määrän kuivia lehtiä voi sen sijaan silputa ruohonleikkurilla nurmikon joukkoon, jolloin ne maatuvat vähitellen.
Kukkapenkeissä terveitä lehtiä voi hyvin jättää kasvien ympärille. Ne suojaavat maan pintaa ja muuttuvat hajotessaan eloperäiseksi aineeksi. Lehtiä voidaan hyödyntää samalla tavalla myös kasvimaalla tai käyttää kompostissa.
Kaikkia lehtiä ei tarvitse haravoida pois. Paksu lehtimatto poistetaan nurmikolta, mutta yksittäiset lehdet voi silputa ruohonleikkurilla. Kukkapenkeissä ja kasvimaalla terveistä lehdistä voi puolestaan olla hyötyä suojana ja maatuvana eloperäisenä aineksena.
Kasvitautien vaivaamia lehtiä ei kuitenkaan kannata levittää katteeksi takaisin puutarhaan. Myös hyvin paksuja lehtikerroksia on hyvä välttää kasvien päällä.
Syksyn lehtiä kannattaa siis ajatella puutarhan omana raaka-aineena: nurmikko pidetään riittävän avoimena, istutusalueilla lehtiä hyödynnetään sopivasti ja ylimääräiset lehdet voidaan kompostoida.
Silppua oksat ja hyödynnä puutarhajäte
Syksyllä syntyy helposti myös oksia, varsia ja muuta karkeampaa kasvijätettä.
Terveet oksat voidaan silputa hakkeeksi, jota voi hyödyntää esimerkiksi pensaiden alla, kulkuväylillä tai kompostin seosaineena. Jos oksia ja muuta puutarhajätettä kertyy paljon, oksasilppuri vähentää niiden tilavuutta huomattavasti ja tekee materiaalista helpommin hyödynnettävää.
Sopivaa konetta etsivä voi tutustua myös parhaiden oksasilppureiden vertailuumme.
Kasvitautien saastuttaman materiaalin kanssa kannattaa olla tarkempi. Sairaita kasvinosia ei ole järkevää silputa katteeksi ja levittää takaisin puutarhaan.
Syksy on myös hyvää aikaa täydentää kompostia lehdillä, naateilla ja muulla terveellä kasvijätteellä.
Puiden ja pensaiden leikkaamisessa maltti kannattaa
Syksyllä puutarhassa on helppo innostua leikkaamaan kaikki samalla kertaa, mutta puiden ja pensaiden kohdalla yksi yhteinen leikkausohje ei toimi.
Osa puista ja pensaista voidaan leikata loppukesällä tai alkusyksyllä, kun taas toisille kevät on parempi ajankohta. Myös leikkaamisen tarkoituksella on merkitystä. Kuolleen tai vaurioituneen oksan poistaminen on eri asia kuin koko pensaan voimakas uudistusleikkaus.
Esimerkiksi niin sanotuille mahlavuotajille loppukesä on usein kevättä parempi leikkausaika. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa koivu, vaahtera ja monet Prunus-suvun kasvit.
Paksumpien oksien poistamiseen tarvitaan yleensä oksasahaa, ja sopivaa työkalua etsivä voi tutustua myös parhaiden oksasahojen vertailuumme.
Kasvin oikea leikkausaika kannattaa siksi tarkistaa lajikohtaisesti ennen kuin tartut sahaan tai pensassaksiin. Puuvartisia kasveja ei tarvitse leikata vain siksi, että kasvukausi on päättymässä.
Suojaa nuoret puut jäniksiltä ja muilta eläimiltä
Kun muu ravinto vähenee, nuorten hedelmäpuiden ja muiden maistuvien puuvartisten kasvien kuori alkaa kiinnostaa jäniksiä ja muita eläimiä.
Rungot voidaan suojata rungonsuojilla ja tarvittaessa koko taimi riittävän korkealla verkolla. Verkossa kannattaa huomioida myös tuleva lumipeite: paksu hanki nostaa jäniksen ruokailukorkeutta huomattavasti.
Suojat on helpompi asentaa ennen maan jäätymistä ja ensimmäisiä kunnon lumisateita.
Älä suojaa arkoja kasveja liian aikaisin
Talvisuojauksen ajoitus on yhtä tärkeä kuin itse suojaaminen.
Arkojen ruusujen, perennojen ja muiden talvisuojaa tarvitsevien kasvien ympärille ei kannata kasata paksuja suojakerroksia vielä lämpimällä ja kostealla säällä. Liian aikainen peittäminen voi pitää kasvuston tarpeettoman kosteana.
Varsinaiset talvisuojat asetetaan yleensä vasta maan pinnan jäädyttyä.
Talvisuojausta ei kannata tehdä liian aikaisin. Arkojen kasvien varsinaiset talvisuojat laitetaan yleensä vasta maan pinnan jäädyttyä. Eläimiltä suojaavat verkot voidaan sen sijaan asentaa jo hyvissä ajoin ennen talvea.
Ikivihreiden kasvien kohdalla vastaan tulee myöhemmin myös kevättalven aurinko. Erityisesti nuoret havukasvit ja alppiruusut voivat kuivua, kun aurinko lämmittää kasvustoa mutta juuret eivät saa jäätyneestä maasta vettä haihtuneen tilalle.
Suojauksen tarve riippuu aina kasvista ja kasvupaikasta – koko puutarhaa ei tarvitse kääriä talveksi.
Huolla työkalut ja koneet ennen talvea
Kun viimeisetkin puutarhatyöt on tehty, työkalut kannattaa laittaa talviteloille puhtaina.
Poista lapioista, talikoista ja käsityökaluista multa ja kasvijätteet. Puhdista leikkaavien työkalujen terät ja tarkista samalla, tarvitsevatko ne teroitusta tai muuta huoltoa.
Myös ruohonleikkurin, trimmerin, pensasleikkurin, oksasilppurin ja muiden puutarhakoneiden talvisäilytys tehdään niiden omien huolto-ohjeiden mukaan. Akkukoneiden kohdalla kannattaa tarkistaa myös akun oikea säilytystapa.
Tyhjennä puutarhaletkut ja muut pakkaselle alttiit vesijärjestelmät ennen pakkasia. Jäätyvä vesi voi vaurioittaa letkuja, liittimiä ja muita osia.
Samalla työvälineet ovat keväällä valmiina käyttöön eikä uuden kasvukauden ensimmäinen työ ole edellisen syksyn kuivuneen mullan irrottaminen lapiosta.
Puutarhan syystyöt – mitä tehdään milloinkin?
Suomen pitkä maa tekee tarkasta kuukausikalenterista hankalan, mutta syksyn töitä voi hahmottaa näin:
Elokuu
Tee syyslannoitus ajoissa, kun monivuotiset kasvit ovat vielä vihreitä. Korjaa kypsyvää satoa ja jatka nurmikon hoitoa normaalisti. Loppukesä on myös hyvää aikaa monille istutuksille sekä joidenkin perennojen jakamiselle.
Syyskuu
Sadonkorjuu jatkuu. Istuta syksyyn sopivia puita, pensaita ja perennoja sekä aloita kevään kukkasipulien istutus. Seuraa hallanarkoja kasveja ja valmistaudu niiden talvetukseen. Jatka nurmikon leikkaamista niin kauan kuin kasvu jatkuu.
Lokakuu
Haravoi nurmikolta paksut lehtikerrokset ja hyödynnä terveet lehdet muualla puutarhassa tai kompostissa. Nosta talvetettavat juurakot ja mukulat viimeistään ennen maan jäätymistä. Suojaa nuoret puut eläimiltä ja huolla käytöstä poistuvat työkalut.
Ennen talven tuloa
Tarkista, etteivät paksut lehtimassat peitä nurmikkoa. Tyhjennä puutarhaletkut ja muut pakkaselle alttiit vesijärjestelmät. Kun maan pinta on jäätynyt, viimeistele niitä tarvitsevien kasvien talvisuojaukset.
Pohjois-Suomessa nämä vaiheet voivat tulla vastaan huomattavasti aikaisemmin kuin etelässä, joten oman pihan olosuhteet ratkaisevat enemmän kuin kalenterikuukausi.
Kaikkea ei tarvitse tehdä syksyllä
Hyvin hoidettu puutarha ei tarkoita syksyllä mahdollisimman siistiä puutarhaa.
Perennojen kuivuneet varret, siemenkodat, terveet lehdet ja osa muusta kasvillisuudesta saavat jäädä talveksi paikoilleen. Ne suojaavat maata ja kasvustoa sekä tarjoavat ravintoa ja suojaa puutarhan eliöille.
Tärkeimmät syystyöt ovat lopulta melko käytännöllisiä: korjaa sato, huolehdi pakkaselle aroista kasveista, pidä nurmikko kunnossa, suojaa tarvittavat kasvit eläimiltä, hyödynnä lehdet ja laita työvälineet talveksi kuntoon.
Muu saa odottaa kevättä.
Usein kysyttyä puutarhan syystöistä
Milloin puutarhan syystyöt aloitetaan?
Ensimmäiset syystyöt alkavat jo loppukesällä. Esimerkiksi monivuotisten kasvien syyslannoitus tehdään yleensä heinäkuun lopulla tai elokuussa. Muut työt tulevat ajankohtaisiksi vähitellen syksyn edetessä, ja viimeisiä talvisuojauksia voidaan tehdä vasta maan jäädyttyä.
Pitääkö perennat leikata syksyllä?
Ei tarvitse. Monien perennojen kuivuneet varret ja siemenkodat voi jättää talveksi paikoilleen ja leikata vasta keväällä. Selvästi sairaat kasvinosat kannattaa kuitenkin poistaa.
Pitääkö kaikki lehdet haravoida syksyllä?
Ei. Paksu lehtikerros kannattaa poistaa nurmikolta, mutta terveitä lehtiä voi hyödyntää kukkapenkeissä, kasvimaalla ja kompostissa. Pienen määrän lehtiä voi myös silputa ruohonleikkurilla nurmikon joukkoon.
Milloin nurmikko leikataan viimeisen kerran?
Nurmikon leikkaamista jatketaan niin kauan kuin ruoho kasvaa. Viimeinen leikkuu ei siis määräydy tietyn päivämäärän mukaan. Talveksi nurmikko jätetään noin 5 senttimetrin korkuiseksi.
Milloin kasvit suojataan talveksi?
Ajankohta riippuu suojauksen tarkoituksesta. Eläimiltä suojaavat verkot voidaan asentaa jo syksyllä ennen lumen tuloa. Arkojen kasvien pakkassuojauksessa ei sen sijaan kannata kiirehtiä, vaan varsinaiset talvisuojat laitetaan yleensä vasta maan pinnan jäädyttyä.