Kasvivalo auttaa etenkin silloin, kun luonnonvalo ei riitä pitämään kasvia hyvässä kasvussa. Pelkkä tehokas valaisin ei kuitenkaan ratkaise kaikkea: liian kaukana oleva valo voi jäädä tehottomaksi, liian lähelle sijoitettu valo voi rasittaa kasvia ja ympäri vuorokauden palava valaisin häiritsee kasvin luonnollista vuorokausirytmiä.
Hyvä lähtökohta on yhdistää kolme asiaa: kasvin oma valontarve, valaisimen teho ja se, kuinka paljon kasvi saa päivän aikana luonnonvaloa. Tämän jälkeen sijoitusta ja käyttöaikaa kannattaa hienosäätää kasvin kasvun perusteella.
Milloin kasvivaloa kannattaa käyttää?
Kasvivalosta on eniten hyötyä pimeänä vuodenaikana ja paikoissa, joissa ikkunoista tuleva valo jää vähäiseksi. Suomessa lisävalon tarve korostuu erityisesti loppusyksystä talveen, jolloin päivän pituus lyhenee nopeasti.
Lisävalo voi olla hyödyllinen myös silloin, kun kasvit ovat kaukana ikkunasta, huone on muuten hämärä tai kasvatat taimia ennen kevään valoisampaa kautta. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan tarvitse yhtä paljon valoa, joten käyttöä ei kannata mitoittaa vain huoneen valoisuuden perusteella.
Kuinka lähelle kasvia kasvivalo sijoitetaan?
Sopiva etäisyys riippuu ennen kaikkea valaisimen tehosta, valokeilan leveydestä ja kasvin valontarpeesta. Mitä kauemmas valonlähde siirtyy, sitä suuremmalle alueelle valo leviää mutta sitä vähemmän valoa osuu yksittäiseen kasviin.
Turvallisin lähtökohta on noudattaa valaisimen valmistajan ilmoittamaa sijoitusetäisyyttä. Jos tarkkaa suositusta ei ole, aloita mieluummin hieman kauempaa ja siirrä valoa lähemmäs vähitellen samalla, kun seuraat kasvin reaktiota.
Jos olet vasta hankkimassa valaisinta, sopivan kasvivalon valinta kannattaa tehdä myös sen perusteella, kuinka suuren alueen haluat valaista ja kuinka lähelle kasveja valaisin voidaan käytännössä sijoittaa.
Kuinka monta tuntia kasvivaloa pidetään päällä?
Kasvivaloa ei yleensä ole tarkoitus pitää päällä ympäri vuorokauden. Kasvit hyötyvät säännöllisestä päivän ja yön rytmistä aivan kuten luonnossakin.
Monelle tavalliselle huonekasville käytännöllinen lähtökohta on noin 10–12 tuntia lisävaloa vuorokaudessa, mutta sopiva aika riippuu kasvilajista, vuodenajasta ja luonnonvalon määrästä. Jos kasvi saa päivällä jo runsaasti ikkunasta tulevaa valoa, kasvivaloa voidaan tarvita vain täydentämään päivän alku- tai loppupäätä.
Ajastin helpottaa käyttöä huomattavasti. Kun valo syttyy ja sammuu päivittäin samaan aikaan, kasvi saa tasaisemman rytmin eikä valoa tarvitse muistaa säätää käsin.
Miten luonnonvalo vaikuttaa käyttöaikaan?
Kasvivalon tehtävä on useimmiten täydentää luonnonvaloa, ei korvata sitä automaattisesti kokonaan. Valoisalla etelä- tai länsi-ikkunalla kasvi voi pärjätä lyhyemmällä lisävalolla kuin huoneen perällä tai pohjoisikkunan läheisyydessä.
Myös vuodenaika vaikuttaa. Syksyllä käyttöaikaa voidaan lisätä vähitellen päivien lyhentyessä ja keväällä vastaavasti vähentää, kun luonnonvaloa alkaa jälleen tulla enemmän. Näin kasvivalon käyttö mukautuu todelliseen tarpeeseen eikä sähköä kulu turhaan.
Mistä tunnistaa liian vähäisen tai liian voimakkaan valaistuksen?
Liian vähäinen valo näkyy usein kasvutavan muutoksina. Kasvi voi venyä valoa kohti, uusista versoista tulee hentoja ja lehtien väri voi haalistua. Kirjavalehtiset kasvit saattavat muuttua vihreämmiksi, jos valo ei riitä ylläpitämään lehtien väritystä.
Liian voimakas tai liian lähelle sijoitettu valo voi puolestaan näkyä vaalentuneina, kuivuvina tai vaurioituneina lehtinä. Jos valaisin tuottaa selvästi lämpöä, tarkista samalla, ettei lehvästö kuumene sen alla.
Yksittäinen oire ei aina johdu valaistuksesta. Samantapaisia muutoksia voivat aiheuttaa myös kastelu, kuiva huoneilma, ravinteet tai kasvituholaiset. Siksi valoa kannattaa arvioida osana kasvin koko kasvuympäristöä.
Yleisimmät virheet kasvivalon käytössä
- Valaisin on liian kaukana kasvista. Huone näyttää kirkkaalta, mutta kasville asti päätyvän valon määrä voi silti jäädä vähäiseksi.
- Valo palaa jatkuvasti. Kasville kannattaa jättää myös selkeä pimeä jakso.
- Kaikkia kasveja käsitellään samalla tavalla. Varjoon sopeutunut kasvi ei tarvitse yhtä voimakasta valaistusta kuin aurinkoisissa oloissa viihtyvä laji.
- Luonnonvalo unohdetaan. Ikkunan lähellä lisävalon tarve voi olla aivan toinen kuin huoneen pimeässä nurkassa.
- Valoa lisätään, mutta muuta hoitoa ei huomioida. Voimakkaammin kasvava kasvi saattaa käyttää enemmän vettä ja ravinteita kuin pimeämmissä oloissa.
Milloin valaisin kannattaa vaihtaa tehokkaampaan tai toisenlaiseen?
Tehokkaampi valaisin voi olla tarpeen, jos kasvit jäävät edelleen honteloiksi vaikka käyttöaika ja sijoitus ovat kunnossa, tai jos yhdellä pienellä valolla yritetään valaista useita kasveja laajalta alueelta. Tällöin ongelma ei välttämättä ole käyttöajassa vaan siinä, ettei valoa yksinkertaisesti riitä koko kasvustolle.
Valaisintyypin vaihtoa kannattaa harkita myös silloin, jos nykyinen malli on hankala sijoittaa sopivalle etäisyydelle. Yhdelle ruukulle sopiva kasvivalopolttimo ja kokonaiselle kasvihyllylle tarkoitettu valolista ratkaisevat eri ongelmia. Käytännössä toimivin vaihtoehto on sellainen, jonka saat sijoitettua tasaisesti kasvien yläpuolelle ja jonka käyttöä on helppo säätää.
Kasvivalon käytössä kannattaa välttää yhden yleispätevän sentti- tai tuntimäärän etsimistä. Valaisimen ohjeet antavat lähtökohdan, mutta lopullinen säätö tehdään kasvin, luonnonvalon ja kasvupaikan mukaan. Kun seuraat kasvin kasvua ja muutat vain yhtä asiaa kerrallaan, löydät yleensä toimivan yhdistelmän melko nopeasti.