Miksi kasvivalo kannattaa hankkia?

Suomessa pitkät ja pimeät talvikuukaudet tuovat haasteita lähes kaikille huonekasveille. Luonnonvalo ei yksinkertaisesti riitä syksystä kevääseen, ja sen seurauksena kasvit alkavat usein kärsiä valonpuutteesta. Lehdet kellastuvat ja varisevat, kasvu hidastuu ja versot venyvät honteloiksi etsiessään valoa. Kasvivalo tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan, sillä se antaa kasveille juuri oikeanlaista valoa, joka tukee yhteyttämistä ja auttaa säilyttämään kasvien elinvoiman läpi vuoden.

Kasvivalo ei ole pelkkä apuväline kasvien hyvinvoinnin ylläpitämiseen, vaan se voi samalla lisätä kodin viihtyisyyttä. Moni nykyaikainen valaisin on suunniteltu niin, että se toimii myös sisustuselementtinä, tuoden huoneeseen tunnelmaa ja korostaen kasvien luonnollista kauneutta. Näin kasvivalo palvelee sekä käytännöllistä että esteettistä tarkoitusta – se auttaa kasveja pysymään terveinä ja luo samalla kotiin valoa, lämpöä ja vehreyttä pimeimpään vuodenaikaan.

Millainen on hyvä kasvivalo?

Hyvä kasvivalo tukee kasvien terveyttä ja auttaa niitä pysymään vihreinä ja elinvoimaisina ympäri vuoden. Moni valitsee nykyään LED-kasvivalot, sillä ne ovat energiatehokkaita ja tuottavat juuri oikeanlaista valoa kasvien tarpeisiin.

Kasvien valontarve vaihtelee: taimet kaipaavat erityisen voimakasta ja tasaisesti jakautuvaa valoa, joka estää honteloa kasvua ja vahvistaa juuria sekä lehtiä. Niille sininen valo on erityisen tärkeää. Myös punaisella valolla on merkitystä, mutta painotus on usein sinisessä spektrissä. Viherkasveille riittää usein laajempi täysspektrinen valo, jossa yhdistyvät sekä sininen että punainen aallonpituus.

Hyvän kasvivalon valinta voi tuntua hankalalta, koska eri valmistajat ilmoittavat erilaisia arvoja ja mittareita. Kaikkein tärkeintä ei kuitenkaan ole se, kuinka monta wattia tai lumenia valaisimessa lukee, vaan se, kuinka paljon kasveille hyödyllistä valoa ne todella saavat.

Miten valita oikea kasvivalo omaan kotiin?

Kasvivaloa valitessa on hyvä miettiä, millaiseen käyttöön se tulee. Jos sinulla on vain muutama pieni ruukkukasvi, voi riittää kevyt pöytämallinen valaisin tai säädettävä klipsivalo, jonka voi kiinnittää hyllyyn tai ikkunalaudalle. Jos taas kasvatat suurempaa kasvikokoelmaa tai haluat valaista kokonaisen ikkunaseinän, tarvitaan tehokkaampi ratkaisu, joka kattaa tasaisesti laajemman alueen.

Valon laadulla on suuri merkitys. Kasvit hyötyvät eniten täysspektrisestä valosta, joka jäljittelee luonnon auringonvaloa ja tarjoaa tarvittavat aallonpituudet yhteyttämiseen. Pelkkä kirkkaus ei siis riitä, vaan valaisimen on tuotettava juuri oikeanlaista valoa kasvien tarpeisiin. Myös muotoilulla ja käytännöllisyydellä on väliä: ripustettava valaisin voi olla paras valinta korkeille kasveille, kun taas pienempi pöytämalli sopii hyvin ikkunalaudalle. Lopullinen ratkaisu riippuu aina tilasta, kasvien määrästä ja siitä, kuinka paljon olet valmis panostamaan valaistukseen.

Mitä kannattaa huomioida valinnassa?

Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota PPFD-arvoon (Photosynthetic Photon Flux Density). Se kertoo, kuinka paljon fotosynteesiin sopivia fotoneja kasvi saa tietyllä pinta-alalla sekunnissa. Arvoa ilmoitetaan usein eri etäisyyksiltä, kuten 30 tai 60 senttimetrin päästä, ja se on kaikkein tarkin mittari kasvivalon todellisesta tehosta. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan aina ole mainittu tuotetiedoissa.

Toiseksi tärkeä on valon spektri. Paras vaihtoehto on täysspektrinen valo, joka kattaa aallonpituudet noin 400–700 nanometrin alueella. Tällä alueella kasvit pystyvät hyödyntämään sekä sinistä että punaista valoa yhteyttämiseen. Hyvä kasvivalo voi esimerkiksi tuottaa neutraalia valkoista valoa (4000–6500 K), mutta sekoitettu sininen–punainen spektri voi olla vielä tehokkaampi erityisesti taimille.

Wattimäärä antaa viitteitä valaisimen tehon ja sähkönkulutuksen suhteesta, mutta se ei yksin kerro, kuinka paljon kasvi saa hyödyllistä valoa. Tästä syystä modernit LED-valot ovat selvästi tehokkaampia kuin vanhat loisteputket, vaikka ne kuluttavat vähemmän energiaa.

Luksit ja lumenit voivat myös antaa osviittaa valaisimen tehosta, mutta ne eivät huomioi valon spektriä. Toisin sanoen ne kertovat, kuinka paljon valoa ihmissilmä näkee, mutta eivät sitä, kuinka hyödyllistä valo on kasveille.

Lopuksi ratkaisee myös valaisimen sijoittelu. Kasvivalo kannattaa sijoittaa suhteellisen lähelle kasveja – yleensä 20–40 senttimetrin päähän. Mitä kauempana valaisin on, sitä nopeammin valon teho heikkenee. Siksi myös valon tasainen jakautuminen on tärkeää, erityisesti silloin, jos valaistavana on useita kasveja rinnakkain.

Kasvivalo vs tavallinen lamppu

Tavalliset kodin lamput tuottavat valoa, joka on suunniteltu miellyttämään ihmisen silmää, mutta niiden valospektri ei yleensä vastaa kasvien tarpeita. Kasvivalot sen sijaan on kehitetty erityisesti tukemaan yhteyttämistä: ne tuottavat oikeanlaista sinisen ja punaisen valon yhdistelmää, joka auttaa kasveja kasvamaan terveinä ja vahvoina.

Myös valon värilämpötila eli Kelvin-arvo erottaa kasvivalot tavallisista lampuista. Viherkasvit hyötyvät eniten päivänvaloa muistuttavasta 4000–6500 K valosta, joka ylläpitää tasaista kasvua. Taimet taas tarvitsevat sinertävämpää valoa (5000–6500 K), joka vahvistaa juuria ja lehtiä. Punertavampi valo, noin 2700–3000 K, tukee puolestaan kukintaa ja hedelmien muodostumista. Tavalliset lamput painottuvat usein lämpimään, keltaiseen valoon, joka ei yksin riitä kasvien pitkäaikaiseen hyvinvointiin.

Kasvivalojen vaikutus kasvien hyvinvointiin

Oikein käytettynä kasvivalo voi tehdä merkittävän eron kasvien ulkonäössä ja elinvoimassa. Pimeinä kuukausina se ehkäisee lehtien kellastumista ja hidastunutta kasvua, ja taimivaiheessa se auttaa kasvattaa vahvempia ja tasapainoisempia yksilöitä. Kasvivalot tukevat myös kukintaa ja pidentävät viherkasvien ikää, jolloin ne näyttävät reheviltä ja terveiltä ympäri vuoden.

Käytännön vinkkejä kasvivalon käyttöön

Kun kasvivalo on hankittu, sen oikea käyttö ratkaisee, kuinka hyvin kasvit siitä hyötyvät. Yleensä valoa kannattaa pitää päällä noin kahdeksasta kahteentoista tuntiin vuorokaudessa. Talvella, jolloin luonnonvaloa on vain vähän tai ei lainkaan, kasvit saattavat kaivata jopa pidempää valojaksoa. Liika valo ei kuitenkaan ole tarpeen, joten vuorokausirytmi kannattaa säilyttää luonnollisen kaltaisena.

Valaisin on hyvä sijoittaa lähelle kasveja, yleensä parinkymmenen tai neljänkymmenen senttimetrin päähän lehdistä. Jos valo on liian kaukana, kasvit eivät saa riittävästi energiaa, mutta jos se on liian lähellä, lehdet voivat kuumentua ja kärsiä. Tasainen valaistus on avain onnistumiseen: joskus useampi pienempi valaisin toimii paremmin kuin yksi erittäin kirkas lamppu, sillä valo jakautuu silloin tasaisesti kaikille kasveille.

Usein kysytyt kysymykset kasvivaloista